sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Sumu

Kaupankäyntiä maailman sumussa

Sumu, itsesensuurikomedia. Käsikirjoitus ja ohjaus Juha Jokela. Lavastus: Teppo Järvinen. Pukusuunnittelu: Tarja Simonen. Valosuunnittelu: Max Wickström. Äänisuunnittelu: Tommi Koskinen. Kantaesitys Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 14.9.2016.
 
Timo Tuominen ja Jani Karvinen © Stefan Bremer
Minuus ja kansan minuus kohtaavat toisenlaisia minuuksia, joiden kanssa pitäisi toimia ilman suurempia konflikteja. Näinkin voisi kuvailla Juha Jokelan uuden näytelmän sisältöä. Tosin Jokela kirjaa asioita huomattavasti useammasta näkökulmasta ja puristaa mukaan koomisia ja traagisia juonteita niin yksilötasolla kuin päättäjien kabineteissa.

Teppo Järvinen on lavastanut tilan monitulkintaisten seinämien sisälle.  Sen voi nähdä bittiavaruuden, shakkipelin tai neonputki-ikkunoiden ympäröimänä maailmana, jossa liikutaan aivojen solutasolta äärettömyyksiin.

Juoni vie pikkufirman uuden innovaation äärelle. Sitä kaupataan Venäjälle, ja niinpä vastassa on suurvaltapolitiikka eturistiriitoineen ja trolliarmeijoineen. Ollaan keskellä Ukrainan kriisiä kauppapakotteineen.

Aivojen sähkötoimintoja mittaavan MGD-laitteen myyntineuvotteluissa törmäävät tutkijayhteisö, markkinointimaailma ja valtion virkamieskoneisto lehmänkauppoineen. Kaupan hierominen itänaapurin kanssa on tuttua, mutta miten suhtautua historian taakkaan? Valtion vientituki edellyttää kompromisseja.

Melkoinen kattaus siis. Ehdottoman ajankohtainen ja polttavan vaikeita kysymyksiä näyttämölle heittävä esitys lähestyy aihettaan yksittäisen innovaatioriemun kautta. Kaikki on mahdollista, maailma on valloitettavissa ja mediakin kiinnostuu.  
 
Jani Karvinen, Timo Tuominen, Kari Ketonen ja Elena Spirina © Stefan Bremer
Jokelan teksti syöttää mainiosti kohtauksia pienyrityksen ristiriidoista, joita Timo Tuomisen modernia johtamistyyliä edustava Olli pyrkii ratkomaan erilaisin konfliktinratkaisumenetelmin. Ymmärrystä ja tsemppiä suoltava Olli törmää liikemaailman koviin arvoihin ja on hajota ristipaineissa. Tuominen keinuu ilmapuntarina poukkoilevana Ollina pääosin mainiosti.

Varsinainen laitteen kehittäjä, aivotutkija Taisto katsoo maailmaa eettisten arvojensa pohjalta. Jani Karvisen erinomaisesti tulkitsema hahmo on moraaliselta selkärangaltaan näytelmän hyvis, lempeä mutta periksiantamaton.

Pahiksiin kuuluu Kari Ketosen riemukkaasti minä-minä-markkinamiestä esittävä Jone. Suu käy ja kaikesta on tietoa, siitäkin, mistä ei ole tietoa. Tulkiksi firmaan palkattu, sivistynyt Larissa (Elena Spirina) pääsee nokittamaan kukkopoikaa.

Näytelmän sirpalemaiset kohtaukset ovat kiivastempoisia ja nopeasti paikkaa ja aikaa vaihtavia. Viittauksia Putinin Venäjän tapahtumiin ja ihmisiin on runsaasti. Katsoja saa olla valppaana.

Näytelmän roolihahmot ovat lähes karikatyyrejä, minkä kautta on luontevaa synnyttää koomista vakavien, jopa pelottavien näkymien äärelle. Muutaman hieman väkinäisesti rakennetun vitsin olisi voinut nippasta pois. Jokelan itsensä ohjaama esitys on kuitenkin ansiokas tarkkanäköisyydessään ja ajankohtaisuudessaan. Kriittinen pohdinta jää esityksen jälkeen päälle.

Pirjo Puukko

 Hämeen Sanomat 17.9.2016



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti