Ääni katsomossa

Ihmismielen rakennuspalikat rassattavana Korjaamo, käsikirjoitus ja ohjaus Mika Myllyaho. Lavastus: Kati Lukka. Pukusuunnittelu: Auli Turtiainen. Rooleissa Jukka-Pekka Palo ja Seppo Pääkkönen. Kantaesitys Kansallisteatterin Omapohjassa 21.3.2018.   Jukka-Pekka Palo ja Seppo Pääkkönen © Tommi Mattila Mika Myllyahon Korjaamo -näytelmää on äärimmäisen helppo katsoa. Se ei kuitenkaan ole yksiviivaisen helppo näytelmä vaan tirskauttaa ovelasti vetävän juonenkuljetuksen kylkeen syviä kysymyksiä. Niitä kysymyksiä, joihin etsimme vastauksia pitkin elämää. Ja ei, Korjaamo ei tarjoile ongelmia katsojille pohdittavaksi. Niiden ääreen ajautuu puolihuolimattomasti, nauraessaan kahden uransa loppuvaiheessa kiemurtelevan miehen kosketusaralle suhteelle. Jukka-Pekka Palon ja Seppo Pääkkösen Jallu ja Ola ovat kumpikin elämänsä taitekohdassa. Jallun autokorjaamolla ei mene hyvin ja Ola on lomautettu rehtorin toimesta käytöksensä vuoksi.  Kouluajoista asti toisensa tuntene

Tapahtuu jossain Vantaan ja Pälkäneen välillä Lemminkäinen, käsikirjoitus ja ohjaus Juha Hurme. Lavastus ja pukusuunnittelu: Heini Maaranen. Musiikki: Petra Poutanen-Hurme. Valosuunnittelu: Kalle Ropponen. Koreografia: Saara Hurme. Kantaesitys Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä 28.2.2018.   Marja Salo, Antti Pääkkönen ja Tomi Alatalo © Tommi Mattila Finlandia-palkittu Juha Hurme leiskauttaa osin Niemi -teoksensa pohjalta Kansallisteatterin näyttämölle kiihkeän esityksen. Näytelmän ensimmäinen puolisko on intensiivinen ajattomuudessaan. Käydään runon mailla, ja kauempana. Filosofiat kolutaan etelän kuumia tuulia myöten. Sanoja asetellaan ja tuumaillaan niiden mieltä ja muotoa, ihan läpällä. Leijuva musiikki keinuttaa eteenpäin, rummuin, soivin putkin ja jouhen vedoin tuotettuna. Laulu syntyy yhteisön tunteista tai sitten oluen kirvoittamana, ja saa pillukin ylistyksensä. Näyttämö on tyhjä ja täynnä, sillä sinne tuodaan rekvisiitta tarpeen mukaan.   Vahvat nai

Raikas ja pitelemätön Julia ja Romeo Julia ja Romeo. William Shakespearen Romeo ja Julia -tekstin pohjalta dramatisoinut Anna Viitala. Ohjaus: Jussi Nikkilä. Suomennos: Marja-Liisa Mikkola. Lavastus: Katri Rentto. Pukusuunnittelu: Saija Siekkinen. Musiikki: Mila Laine. Valosuunnittelu: Pietu Pietiäinen. Äänisuunnittelu: Viljami Lehtonen. Koreografia: Ima Iduozee. Ensi-ilta Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 7.3.2018.   © Tuomo Manninen Utuisesta savusta he saapuvat ja sinne lopussa loittonevat. Vimmainen Julia ja runoileva Romeo kesyttävät ympärillään pauhaavan toraisan maailman pyyteettömällä rakkaudellaan. Näytelmän nimi on muutettu Julia ja Romeo -muotoon, koska esityksen primus motor on rakastunut Julia ( Satu Tuuli Karhu ), joka itseään etsivänä teininä toimii estottoman intohimoisesti, juo pullonsuusta ja panee tupakaksi. Romeo ( Olli Riipinen ) rustaa runoja rakkaudesta haaveellisen melankolisena ja arkailee uusia tilanteita. Karhu ja Riipinen ovat

Kun mikään ei kosketa Akse Pettersson ja työryhmä: Arki ja kauhu. Ohjaus: Akse Pettersson. Lavastus ja valosuunnittelu: Ville Seppänen. Musiikki ja äänisuunnittelu: Kasperi Laine. Pukusuunnittelu: Sanna Levo. Videosuunnittelu: Ville Seppänen ja Martti Tervo. Kantaesitys Q-teatterissa 21.2.2018.   En nähnyt Q-teatterin Kaspar Hauseria , joten asetun ilman ennakko-odotuksia ja paineita Akse Petterssonin ohjaaman Arki ja kauhu -näytelmän esitykseen. Näyttämökuva monilokeroisine tiloineen ja videointeineen vihjaa runsauteen. Esityksen edetessä käy nopeasti selväksi, että ainakaan dialogilla ei herkuteltaisi. Kaikki muu on tarkkaan mietittyä, äänitehosteita myöten. Huomaan nilkkasukkien kuviotkin. Nelihenkinen porukka heräilee aamuun samasta sängystä. Jokaisella on omat aamurutiininsa ja arki kulkee samaa rataa kuin aina, yksilöllisen itsekkäästi. Pelit ja koneet imaisevat päivän mittaan virtaansa, mutta ihmiset kulkevat toistensa ohi. Talon lisäksi on puutarha ja met

Nostalgiamatkaaja astuu outoon Suomeen Virkavalta. Teksti Piia Peltola ja työryhmä. Ohjaus: Piia Peltola. Dramaturgi: Tarleena Laakko. Lavastus: Sari Paljakka. Pukusuunnittelu: Susanna Suurla. Valosuunnittelu ja projisointi: Sami Rauhala. Äänisuunnittelu: Kari Paukola. Kantaesitys Riihimäen Teatterissa 17.2.2018.   Jonnakaisa Risto ja Katja Peacock @ Aki Loponen Erilaiset dystopiat ovat kiehtoneet kautta aikojen kirjoittajia. Kun maapallon tulevaisuus näyttää jälleen kerran mustalta ja yhteiskunnan jakautuminen eliittiin ja marginaaliin lähes väistämättömältä, on huomisen kauhukuva marssinut varsin monelle näyttämölle viime aikoina. Eikä koko maapalloa tarvitse ottaa käsittelyyn, riittää tavan kulkijaa lähinnä oleva ympäristö, se missä hän liikkuu, missä hänen turvapisteensä ovat. Piia Peltola työryhmineen on kuvioinut Riihimäen Teatteriin näytelmän Virkavalta, joka asettuu vuoden 2028 Suomeen, missä julkinen sektori raahustaa lamautuneena. Täsmäpaikka on poliisiasema